Allkukesän kuulumisia

Kossi ei jäänyt meille, se ei pystynyt itseään hillitsemään kissan seurassa ja meidän asunto, joka sijaitsee maantasalla vilkkaan pihan ja tien välissä oli pojalle liikaa, eikä se pystynyt ollenkaan rauhoittumaan täällä. Onneksi Kossille löytyi Loimaalta täydellinen paikka maalta joen rannasta ja toisen islanninlammaskoiran kaverina. Siellä se saa haukkua ja temmeltää mielin määrin vailla huolta naapureiden paheksunnasta! Olen niin iloinen, että se pääsi niin ihanaan paikkaan, koska luonne sillä koiralla on todellakin puhdasta kultaa <3 Olisin ehdottomasti pitänyt Kossin meillä, jos asuisin omakotitalossa vähän enempi syrjässä naapureilta.

Keväälle ja alkukesälle meillä OLI suunnittella kaikkea mahdollista koirakouluista mätsäreihin, mutta niin vain on jäänyt kaikki tapahtumat ja koulutukset toistaiseksi käymättä. Tähän ehdottomasti haemme korjaussarjaa tulevina kuukausina! Itse olen nyt ollut kolmatta viikkoa sitkeässsä flunssassa, jonka oireita satakertaisesti pahentaa ulkona leijaileva koivujen siitepöly. Niinpä myös ulkoilun osalta ollaan oltu tavanomaista epäaktiivisempia ja se kyllä alkaa näkyä tuon koiran käytöksessä. Mahdotonhan se on välillä muutenkin, mutta nyt viimeaikoina tavallistakin mahdottomampi. No tänään onneksi käytiin lapinkoira Otson ja sen porukoiden kanssa Partakoskella retkeilemässä ja juoksuttamassa koiria rannassa kevään ja koulujen päättymisen kunniaksi, joten saatiin pojalta sentään vähäsen purettua kertynyttä liikaenergiaa. Näillä näkymin seuraava asia meidän kalenterissa on sitten Ticon polvitutkimukset ortopedilla Kouvolassa 8.6. Onneksi Jonna lupautui tulemaan mukaan seuraksi ja tueksi, niin ei tarvitse niin hirveästi jännittää sinne menemistä. ( vaikka en mie silti tiedä mitenperinpäin olisin, kun pelottaa mitä kamaluuksia sieltä jaloista sit löydetään! :/ ) Sitä ootellessa ei auta kun keksiä paljon kaikkea muuta ajateltavaa ja mukavaa tekemistä, voi muuten tulla pitkät puoltoista viikkoa!